“Täältä on niin upeat näkymät, edes Manhattanilla ei ole tällaisia”, totesi mies, johon törmäsin meidän talon kuntosalilla. En ole koskaan Manhattanilla käynyt, mutta olen samaa mieltä, että näkymät meidän talosta ovat todella hienot. Sama pätee kyllä pääasiassa kaikkiin korkeisiin rakennuksiin Bangkokissa, sillä täällä niitä ei ole vielä ihan vieri vieressä. Harvasta ylemmän kerroksen kämpästä tarvitsee tuijotella toisten seiniä.
Lähinnä ikkunoiden läpi Bangkokia onkin nyt tullut ihasteltua enemmän kuin pitäisi. Arki jämähtää liian helposti tämän talon sisälle. Töitä/opiskelua suoritetaan omassa kodissa tai alakerran yhteisessä työskentelytilassa. Kuntosalille pääsee hissillä, samoin uima-altaalle. Kahvi, kauramaito ja vessapaperi tilataan kaupasta ja ruoat ravintolasta. Koko elämä mahtuu helposti muutamaan kerrokseen.
Emme tietenkään muuttaneet Bangkokiin vain katsellaksemme sitä etäältä. Iso syy viime viikkojen tylsyyteen on se, että Juhanalla on nyt valtavasti töitä ja olen ollut aika huono lähtemään ulos yksinäni (edes kavereiden kanssa “yksin”). Itselläkin toki meneillään oleva thaikurssi haukkaa ison palasen aina keskeltä päivää.
Mutta kyllä tämä tästä vielä muuttuu. Ihan jo kielenopiskelunkin kannalta haluan päästä kommunikoimaan ihmisten enkä mobiilisovellusten kanssa. Ensi viikolle olemme suunnitelleet ensimmäistä pientä minilomaa ja tarkoitus olisi lähteä katselemaan vähän uusia maisemia. Siitä onkin noin gaziljoonaa vuotta, kun olemme olleet missään muualla Thaimaassa.
