Bangkokin läpi kulkevaa Chao Phraya -jokea värittävät iltaisin kirkkain valoin koristellut jokiristeilylaivat. Risteilyjen ideana on seilata jokea pari tuntia ylös ja alas samalla syöden ja juoden. Viihteenä on yleensä DJ, karaokea tai joku vähän hillitympi taustabändi. Eikö kuulostakin suomalaiseen makuun sopivalta?
Siitä asti, kun viime keväänä muutimme joen läheisyyteen, olen katsellut noita valomerenä loistavia laivoja ja miettinyt, että sellaiselle täytyy joskus päästä. Kun sitten hiljattain eräs ystävämme, jonka kanssa emme olleet pitkään aikaan viettäneet aikaa, ehdotti, että menisimme risteilylle, tartuimme riemulla tilaisuuteen.
Jokiristeilylaivoja on usean eri firman omistuksessa ja niitä on laidasta laitaan. Kaikkein kalleimmat sisältävät monen ruokalajin illallisen kun taas tavallisimmissa on buffet-ruokailu. Osassa buffettiin kuuluu myös olut. Me annoimme ystävällemme vapaat kädet valita mieleisensä risteily ja hän valitsi White Orchid -nimisen firman. Ystävämme tuntien tiesin, että valinta tapahtui todennäköisesti “eniten-olutta-edullisimmalla-hinnalla” -kriteerillä.
Risteilymme lähti Iconsiam-ostoskeskuksen edestä viideltä ja palasi samaan paikkaan vajaa kaksi tuntia myöhemmin. Liput maksoivat 699 thb eli 19 euroa per henkilö ja ne piti lunastaa satamasta viimeistään puoli tuntia ennen lähtöä. Ennen laivaan astumista kaikista ryhmistä otettiin “kaverikuva”, kuten ainakin joskus ennen muinoin ruotsinlaivoilla. Kuvan olisi myöhemmin saanut ostaa itselleen ja ihan vähän harmittaa, että emme sitä ottaneet. Mutta, miksi kaverikuvat ja risteilyt ylipäätään kuuluvat yhteen?
Meidän pöytämme oli yläkannella, joka oli ehdottomasti laivan paras paikka. Sää oli aivan täydellinen ja Chao Phraya -joen maisemat temppeleineen näyttivät ihan uskomattoman kauniilta auringonlaskussa. Buffet oli muuten hyvin keskinkertainen, kuten oli osannut odottaakin, mutta sen pelasti grillauspiste, josta sai vastagrillattuja katkarapuja ja simpukoita – itse en muuta kaivannutkaan. Olutta sai juoda niin paljon kuin sitä jaksoi keskikannelta hakea.
Siinä laivan kannella istuessa, katkarapu toisessa kädessä ja olutlasi toisessa, meinasin liikuttua kyyneliin, kun Bangkok oli taas kerran niin maaginen.
Pienenä ylimääräisenä ohjelmanumerona meidän risteilyllä olivat siltojen alitukset. Chao Phrayan vedenpinta on viimeaikaisten sateiden ja tulvien takia niin korkealla, että risteilylaivamme mahtui nippa nappa hädin tuskin kulkemaan siltojen alta. Tilaa oli niin vähän, että kaikkien kannella olevien piti alitusten ajaksi istua alas ja vielä vähän kumartuakin.
Kaiken kaikkiaan tämä jokiristeily viihdytti meitä ihan suunnattoman paljon, ja vakaana aikomuksenamme on jo ihan lähitulevaisuudessa mennä uudestaan. Tästä tulee myös vakituinen ohjelmanumero kaikille Bangkokiin tuleville vieraille. Menisin seuraavallakin kerralla juuri tuolle auringonlaskuun ajoittuvalle risteilylle, koska siinä näkee vielä katsella maisemia. Myöhäisemmät illallisristeilyt seilaavat jo sitten ihan pimeydessä – toki Bangkokin valot ovat myös aina kaunista katseltavaa.
- Netistä löytyy jokiristeilyfirmoja hakemalla chao phraya party river cruise tai dinner cruise.
- Jos on yhtään rajoituksia tai vaatimuksia ruoan suhteen, kannattaa tutustua eri firmojen ruokalistoihin etukäteen. Mitä enemmän maksaa, sitä hienomman buffetin saa. En kuitenkaan odottaisi miltään noilta buffet-risteilyiltä kovin huimia kulinaristisia kokemuksia.
- Sateen sattuessa yläkannella olevat siirretään sisätiloihin.
