Olemme jo varmaan kaksi vuotta puhuneet, että meidän pitäisi käydä kokonaisvaltaisessa terveystarkastuksessa. Paitsi että vastuullisen aikuisen kuuluu sellaisessa välillä käydä, asumme lisäksi maassa, johon monet tulevat nimenomaan hoitamaan erilaisia terveysasioita edullisten hintojen ja korkeatasoisten sairaaloiden takia. Muutama viikko sitten asia tuli jälleen puheeksi, ja päätimme, että nyt oli vihdoin aika siirtyä sanoista tekoihin. Varasimme ajan terveystarkastukseen vielä samalle viikolle.
Bangkokissa on kolme isoa sairaalaa/sairaalaketjua, jotka ovat erityisen suosittuja ulkomaalaisten keskuudessa: Bangkok Hospital, Bumrungrad International Hospital ja Samitivej Hospital. Me emme itse asiassa yleensä käytä minkään niistä palveluja, koska meitä lähinnä oleva sairaala on Saint Louis, ja vaikka se ei olekaan ihan niin hieno kuin nuo kolme, olemme aina olleet siihen varsin tyytyväisiä. Terveystarkastusta varten halusimme kuitenkin varata ajan jostain näistä isommista sairaaloista, ja päädyimme Samitivejiin. Valintamme perustui ihan vain siihen, että se oli saanut vähän muita paremmat arvostelut.
Varasimme ajan terveystarkastukseen, joka on tarkoitettu 30–40-vuotiaille. Se maksoi 10 500 bahtia eli noin 275 euroa. Naisten pakettiin olisi oikeastaan kuulunut myös gynekologinen tutkimus ja papa-koe, ja hinta olisi ollut vähän kalliimpi, mutta sain jättää sen osuuden pois, kun minulla ei nyt ollut sille tarvetta.
Meitä oli ohjeistettu tulemaan sairaalalle kymmenen minuuttia ennen varattua aikaa ja olemaan syömättä ainakin kahdeksan tuntia sitä ennen. Lähdimme kotoa todella ajoissa, mutta emme olleet paikalla yhtään liian aikaisin – Bangkok muistutti jälleen, että sen ruuhkia ei kannata aliarvioida. Täytimme vastaanotossa ilmoittautumislomakkeet, ja sitten meidät lähetettiin eniten kammoamalleni rastille eli verikokeeseen.
Inhoan verikokeita aivan kohtuuttoman paljon. En varsinaisesti ilahtunut, kun kävi ilmi, että verikokeet otettiin kaiken kansan nähtävillä tiskillä, jossa oli vain pienet sermit erottamassa potilaat toisistaan. Heikotti, koska emme olleet saaneet aamulla syödä. Heikotti vielä vähän enemmän, kun näin, kuinka monta putkea verta minusta oli tarkoitus imeä. Mutta onneksi hoitaja oli todella nopea ja hyvä pistäjä, ja selvisin kokemuksesta täysin ilman traumoja.
Verikokeesta lähtiessämme meille annettiin mukaan purkit, joihin saimme omassa tahdissa käydä laittamassa virtsa- ja ulostenäytteet. Pohdimme hyvän tovin, miten jälkimmäinen näyte käytännössä saadaan purkkiin.
Seuraavaksi meidät ohjattiin pukuhuoneisiin vaihtamaan omien vaatteiden tilalle sairaalan kietaisupaita, jota meistä kumpikaan ei osannut itse solmia kiinni. Sitten oli vuorossa punnitus, mittaus, nopea näöntarkastus, EKG, rintakehän röntgenkuva ja lopuksi ultraus, jossa katsottiin maksa, munuaiset, haima, sappirakko ja perna. Ultraus oli verikokeen lisäksi pelottavin toimenpide, koska se kesti niin kauan, että olin ihan varma, että kaikista sisäelimistä löytyi jotain outoa.
Tutkimusten jälkeen lähdimme syömään. Terveystarkastuspaketin hintaan kuului kaksi 150 bahtin arvoista kuponkia, jotka sai käyttää missä tahansa sairaalan ravintoloista tai kahviloista. Kävimme juomassa matcha latet ja syömässä leivät. Juhana, joka ei yleensä juo matchaa, sanoi, että se maistuu vähän kalalta, enkä saa tuota ajatusta enää pois päästäni.
Sitten oli enää vuorossa tapaaminen lääkärin kanssa. Energinen, mukava ja hyvää englantia puhuva lääkäri kävi kaikki testit ja niiden tulokset läpi. Tässä kohtaa oli ehkä aavistuksen kiireen tuntua, mutta toisaalta tuloksissani ei ollut kovin paljon ihmeteltävää.
Kaiken kaikkiaan terveystarkastus sujui todella kivasti. Henkilökunta oli tosi mukavaa ja avuliasta – vain ihan muutamassa kohdassa olisimme kaivanneet vähän tarkempaa opastusta. Tutkimuksesta toiseen kuljettiin kuin liukuhihnalla, eikä missään muualla tarvinnut odotella yhtään, kuin vähän lopuksi pääsyä lääkärin tapaamiseen. Koko prosessi oli hoidettu alusta loppuun noin kahdessa tunnissa. Annan kokemukselle 4/5 tähteä – menisin uudestaan ja suosittelen muillekin.