Viime aikoina olen ajatellut
Kerroksia
Thaimaassa ei ole kerrosten numeroinnissa numeroa 13, koska sitä pidetään täällä – kuten monissa muissakin maissa – epäonnen lukuna. 13. kerros on sen sijaan usein merkitty esimerkiksi kerrokseksi 12A. Jäin yksi päivä pohtimaan, onko näin myös Suomessa, vai onko meillä taloissa kerros 13? Tajusin samalla, että en ole ylipäätään ollut monessakaan suomalaisessa rakennuksessa, jossa olisi yli kymmenen kerrosta.
Bangkokissa asuessa olen aina ajatellut, että mitä korkeammalla kerrostalossa asuu, sitä parempi. Korkealta on hienot näkymät, olet kauempana liikenteen metelistä ja torakoilla kestää vähän kauemmin kiivetä sinne (vaikka kyllähän ne pääsevät ja ehtivät ihan joka paikkaan). Tässä hiljattain jouduin kuitenkin toteamaan, että on olemassa raja, jonka yläpuolella minäkään en halua välttämättä asua. Kävimme nimittäin katsomassa kahta asuntoa valtavassa kerrostalossa aivan Chao Phraya -joen varrella. Toinen asunnoista oli kerroksessa 50. En edes jotenkin tajunnut, miten ylös olimme tulleet, kunnes kävelin parvekkeelle. Kurkkasin kaiteen yli ja totesin, että nyt ollaan ehkä jo liian korkealla.
Vuodenaikoja
Päätimme monien syiden summana olla matkustamatta tänä jouluna Suomeen. Säästämme rahaa, luontoa ja aikaa. Tuntuu tosi oudolta – tämä on vasta elämäni toinen joulu, jota en ole Suomessa.
Moni on sanonut, että mukavampihan Suomeen onkin mennä sitten keväällä tai kesällä. Totta kyllä sinänsä, tai ainakin helpompaa, ottaen huomioon, että meidän ainoa vakituinen majoituspaikka Suomessa on mökki. Todellisuudessa en kuitenkaan niinkään kaipaa Suomen kesää. Onhan se ihana – parhaimmillaan upea – mutta täällä on kesä koko ajan. Enemmän sieluni on alkanut kaivata syksyä: sieniretkiä, takkatulta, villapaitoja, kalakeittoa ja rauhoittavaa pimeyttä. Voisin oikeasti tosi mielelläni olla Suomessa aina vaikka syys-lokakuun – kunhan sitten saisin palata tänne lämpöön ja aurinkoon.
Yleistä fiilistä
Okei, myönnetään, en oikein keksinyt mitään tiettyä yksittäistä asiaa tähän kolmanneksi aiheeksi, joten loppuun yleisiä kuulumisia.
Joulukuun sää on ollut ihana, vaikka marraskuun lopun todella viileiden päivien jälkeen lämpötila nousikin aika paljon. Kaupunki on täynnä toinen toistaan prameampia joulukuusia ja koristeita, mutta joulun tunnelmaa on täällä kyllä vaikea tavoittaa (byyh, kaipaan mökille juomaan glögiä). Kaiken maailman joulutapahtumaa – markkinoita, illallisia ja pikkujouluja – olisi enemmän kuin ehtii osallistua. Huomenna olisi tarkoitus mennä käymään saksalaisilla joulumarkkinoilla, jossa on toivottavasti pipareita ja hehkuviiniä!
Elämä on viime aikoina ollut ylipäätään tosi kivaa ja oikeastaan ainoa raivostuttava asia on meidän talon vieressä oleva työmaa sekä talon sisällä tehtävät ikuiset remontit. Miten sitä olisikin luullut, että jos muuttaa uuteen taloon, niin ei ihan heti tarvitse kuunnella, kun kaikki naapuriasunnot laitetaan uusiksi?
