Kohti syksyn loppua

En voi uskoa, että olemme jo lokakuun puolivälissä. Mitä tapahtui syyskuulle? Miten voi olla, että puhumme taas “loppuvuodesta”, joulusta ja uudestavuodesta. Hidasta vähän aika, ei tässä olisi niin hoppu mennä eteenpäin.

Lokakuun alku on ollut vielä tosi sateinen, mutta pientä toivon pilkahdusta sadekauden loppumisesta on jo ilmassa. Tänäänkin paistoi aurinko koko aamupäivän ja kävin nauttimassa siitä tunnin verran uima-altaalla. Kohta voi alkaa taas tehdä ilta- ja viikonloppusuunnitelmia ilman, että täytyy miettiä “mutta mitä jos sataa”.

Syksyn piristykseksi kävin pari viikkoa sitten ottamassa ripsienpidennykset. Viimeksi minulla on ollut sellaiset varmaan seitsemän vuotta sitten (!). Muistan, että aikanaan kyllästyin jatkuvaan ripsihuolloissa ravaamiseen enkä usko, että tälläkään kertaa jaksan näitä kovin kauan pitää. Kiva kuitenkin hetken aikaa taas kokeilla. Ripsien laitto maksoi alle 50 euroa – eli ainakin puolet vähemmän kuin Suomessa – vaikka kävin aika hienossa kauneushoitolassa. Tämä taas muistutti, että vaikka Bangkok ei monessa suhteessa ole mikään halpa kaupunki, ovat erityisesti palvelut täällä tosi edullisia ja niitä kannattaisi käyttää.

Kiva kauneushoitola, menen toistekin

Eilen kävimme kaverin kanssa syömässä ja muutamalla oluella. Ravintola oli paikallinen buffa, jossa raa’at vihannekset, lihat, kalat ja katkaravut kypsennetään itse pienessä pöytägrillissä (ärsyttää, että unohdin ottaa siitä kuvan). Tykkään tämän tyyppisistä paikoista tosi paljon, vaikka siinä raakoja katkarapuja puolilämpimästä astiasta hakiessani mietin, että jokohan tästä tällä kertaa tulee vatsatauti.

Ei taaskaan tullut.

Raakoja katkarapuja, surimia ja kalmaria buffet-tiskissä

Oikeastaan tärkein pointti tuossa eilisillassa ei ollut se missä ja mitä söimme, vaan se, kenen kanssa: uuden kaverin. Olemme tässä syksyn aikana pyrkineet olemaan erityisen sosiaalisia, juttelemaan uusille ihmisille ja syventämään suhteita hyvänpäiväntuttuihin. Iloksemme se on tuottanut tulosta. Ei meidän Bangkokin kaveriporukalla vieläkään mitään bilebussia täytetä, mutta yksinäisyys on ollut enää harvoin vieraileva tunne.

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Navigate